Ja Taas uusi yritys
Janiikan avustuksella ja lievällä painostuksella uudet sivut osoitteessa: www.middleislands.wordpress.com
|
0 kommenttia
|
Janiikan avustuksella ja lievällä painostuksella uudet sivut osoitteessa: www.middleislands.wordpress.com
|
0 kommenttia
|
Kevät etenee hurjaa vauhtia ja se näkyy mm sisälle koirien tassuissa kulkeutuvana hiekkana. Daisy on aloittanut hitaasti mutta varmasti uuden turkin kasvattamisen, reppanalla voi olla kuumat paikat kesällä..
Kuten olen jo kotisivuillemmekin laittanut, niin Daisylle on nyt sulhanen valittu. Sulho on Nurmikiven Anninan kasvatti Nitro (Redadict Ruthless Ranger). Nitro on kova poika jäljestämään ja muutenkin todella työintoinen koira! Uskomme, että Nitron ja Daisyn luonteet kompensoivat hyvin toisiaan. Nitro on todella energinen, kun taas Daisy on rauhallisempi. Daisy taas tekee töitä, mutta vahvimpana voimana taitaa olla miellyttämisenhalu. Nitro rakastaa tekemistä ja tekee myös enemmän töitä itselleen kuin omistajilleen. Daisyä on opetettu pienestä asti riistalle, ja kyllä se riistaa kantaa, mutta Nitrolla riistavietti on ihan toisesta ulottuvuudesta. Ongelmana on lähinnä ollut riistan omiminen. Daisy on aika isokokoinen narttu, kun taas Nitro on pieni uros. Molemmilla on myös terve lähisuku. Lonkka-/kyynärvikaa ei ole kummankaan sisaruksista, eikä myöskään mitään muita sairauksia. Myös luonteen puolesta sekä Nitron, että Daisyn sisarukset ovat toimivia harrastuskoiria.
Nitron edellinen silmäpeilaus on mennyt vanhaksi, joten se uusitaan tässä lähipäivinä. Toivotaan, ettei sieltä tulisi mitään ikäviä yllätyksiä!
Silmäpeilauksen jälkeen odottelemme sitten vain Daisyn juoksuja, joiden pitäisi alkaa parin kuukauden sisällä.
Mutta vielä kun voidaan pennuilta harrastaa, niin asiaa siitä:
Kävimme Daisyn kanssa ensimmäisissä agilitykisoissamme Imtaralla maaliskuun lopulla. Ihana upea rottani osoitti taas kuinka ihana se on:) Ensimmäinen rata oli hyppyrata, jolta saimme Luva0 ja olimme kolmansia! Toinen rata oli agilityrata, jolta tuli 5vp toiseksi viimeisen hypyn riman tiputtua, tuolla radalla taisimme olla viidensiä. Kyllä tuo koira on ihana<3
Uskomatta siihen, että "huipulle" kannattaa lopettaa, ilmoitin Daisyn ensiviikonlopuksi myös Kouvolan kisoihin. Katsotaan onko luvassa maanpinnalle pudotus vai jotain muuta:)
Olen ilmoittanut Daisyn myös pariin voittajaluokan tokoon, mutta liikkeet meillä ei ole vielä lainkaan hallussa. Jospa sitä innostuisi treenaamaan lisää kun on jotain minne treenata:)
Kävimme tollerijoukolla kokeilemassa tokoa, mukana tiimissä Esteri, Daisy ja Sohvi. Esteri ja Sohvi alokasluokassa ja Daisy avoimessa.
Daisyn suoritus oli aika kauhea. Intoa oli kuin pieness pitäjässä, järkeä ei niinkään. Paikallamakuussa oli yhden kerran haistellut maata ja yleisöstä kerrottiin että oli aika ihmeissään ollut kun kaveri vieressä istui ja haukkui. 10 tuli ja ihan tyytyväinen olen. Seuraamiset menin itse aivan liian lujaa, eikä Daisy ehinyt tehdä kunnon perusasentoja, 9 siitä. Jättöliikkeistä molemmista kympit:) Luoksetulossa tuli tuhatta ja sataa, pysähtyi kyllä heti kun pystyi, mutta eteni vauhdin takia, 8.
Kapulanouto oli jotain aivan kauheata. Daisy monta kertaa yritti liikkeiden välissä hakea kapuloita minulle kehän laidalta ja kun oma vuoro tuli, niin ei järkeä. Palautti kapulan hienosti, mutta kun nostin sitä pois sen suusta, se nousi itse rinnan korkeudelle asti mukana. Ei päästänyt irti, eli 7. Kaukkarit menivät muuten hyvin, mutta sanoin ensimmäisen käskyn liian hiljaa, eikä Daisy kuullut, muut hyvin. Kun tulin takaisin, se keksi lähteä vastaan ja tulla sivulle??
Hyppy meni muilta osin hyvin, mutta ei ymmärtänyt tulla sivulle. Ei ihme kun liike on meillä vähiten treenattu ja viime kokeen jälkeen ei ole päästy kokeilemaan kertaakaan.
Lopputulos oli Avo1, 172p, TK2 ja voitto kotiin. Ei voi voitosta olla kovin ylpeä, mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, eli voittajaluokkaan keväällä;)
Sohvin ja Esterin tulokset päivittelen kun saan ne tietooni
Kennelyskästä siis kärsimme täällä.
Alkuvuosi on alkanut tokon ja agilityn merkeissä. Agilitystä olemme innosuneet paljon ja kun ääntä ei vieläkään päästä siellä, niin eiköhän tuo harrastus jatku:) Kivasti kepit menevät ilman verkkoja, välillä unohtuu joku väli mennä, mutta pääasiassa hienosti. Kontakteissa on vielä hiomista. Ymmärtää kyllä pysähtyä itsenäisesti, mutta paikka on hakusessa ja nyt se on puolessa välissä alastuloa..
Kävimme ensimmäisissä epävirallisissa kisoissakin viime sunnuntaina ja hienosti meni. Rata oli kokeneempien mukaan mölliradaksi aika kiemurainen, mutta selvittiin siit ilman virheitä. Pysäytin kaikille kontakteilla ja eteneminen ei ollut ehkä kaikkein vauhdikkainta, mutta mitäpä me siitä:) Kolmansiksi tultiin jee! Ja vaikka vauhti ei ollut päätä huimaava, niin 14s alle ihanneajan kuitenkin. Samalta reissulta nappasimme sitten tuon kennelyskänkin:(
Pääsimme aloittamaan myös kivan oloisen tokokurssin, mutta sekin nyt keskeytyi sairasloman takia. Saatiin kurssista kuitenkin jotain irti ja pääsimme testailemaan joitain evl:n liikkeitä. Seuraaminen on Daisyn parhaimpia liikkeitä, joten vielä ei ole ongelmia ylempien luokkienkaan seuraamisessa suurempia ongelmia. Muuta hommaa sitten on enemmän kuin tarpeeksi.
Nyt sitten lomaillaan pari kolme viikkoa ja harjoitellaan pieniä tokojuttuja, mitä yskimiseltä pystytään:)
Vuosi vaihtui ja nyt olisi varmaan taas aika yrittää tehdä jonkinlaista listaa mitä kaikkea kivaa viime vuonna tapahtui ja mitä kuluvana vuotena toivottavasti tulee tapahtumaan.
2010:
- Daisyn muotovalioituminen
- Daisyn nousu mejässä voittaja-luokkaan
- Daisyn tokomenestys: TK1 & 2 x Avo1.
- Esterin ensimmäinen VOI1 Mejästä
- Nellin kolmas serti
- Haikun ensimmäinen Alo1 tokosta ja terveet polvet
- Nemon kunnostautuminen agilityssä ja ensimmäinen nolla!
- Milon Erinomainen näyttelymenestys
- Potun onnistuneet pudotukset metsällä vaativissa olosuhteissa
- Kamun terveet lonkat, kyynärät ja silmät
Vuosi 2011 tulee toivottavasti olemaan tapahtumaa täynnä. Toivottavasti Daisy saa hienot pennut ja me hienot pennunomistajat. Joukkoon liittyy todennäköisesti myös yksi vääränrotuinen, eli beagle. Pitäähän jokaisessa perheessä yksi jäniskoira olla eikövain?
Tavoitteita noiden edellisten lisäksi voisi Daisyllä olla startti nomessa ja wt:ssä, tokossa tk2 ja voittajakäynti, bh-koe, mejässä päästä kokeilemaan voittajajälkeä ja näyttelyihin ulkomaille cacibbia etsimään. Voi olla, että meidät näkee vielä agilityradoillakin, todennäköisesti kuitenkin vielä epävirallisilla sellaisilla.
Esteri ja Eija osallistuvat elämänsä ensimmäiseen tokokokeeseen helmikuussa, jännä nähdä kuinka parivaljakon käy!
Esterin olisi myös tarkoitus käydä kokeilemassa bh-koetta. Mejässä taitavat olla kuitenkin suurimmat tavoitteet, toivotaan nyt sitä yhtä ykköstä ja ei se nyt paha olisi jos sieltä tulisi se toinenkin ja jva-arvo.
Esteri pääsee osallistumaan myös elämänsä ensimmäiseen pelastuskoirien jälkikokeeseen keväällä.
Damin kannettavaksi ei jää kovin paljoa tavoitteita, mutta toivottavasti se vihdoin ja viimein pääsisi sinne alokasluokan tokokokeeseen ja saisi sen TK1:) Tärkeämpänä kuitenkin, että Eija ja Dami osallistuvat pelastuskoirien hakukokeisiin tänä vuonna.
Näyttelyissä ei varmaan kovin paljoa tulla käymään, mutta saa nähdä. Onhan noiden kanssa jo käyty:)
Pidemmittä puheitta oiken hyvää tätä vuotta kaikille lukijoille (eli suvi ja janiika?:D)
Onpahan päivittelyt taas jääneet aivan unholaan. Jospa tämä tästä reipastuisi ja alkaisi keskittyä tämän blogin pitoon.
Tärkeimpiä uutisia ensin. Daisylle on suunnitteilla pennut seuraavista juoksuista, jotka todennäköisesti tulevat toukokuussa. Uroksen etsiminen on vielä vaiheessa. Pari potentiaalista herraa olisi tiedossa ja heidän kanssaan on jo sovittu treffit alkuvuodelle.
Tärkeimpiä asioita, joita urokselta haen ovat työintoisuus, riistavietti, rohkeus ja tietenkin terveys.
Enemmän olen kirjoitellut "virallisille" sivuillemme tuonne www.middleislands.suntuubi.com.
Tähänkin nyt lyhyesti, että pennut annetaan Vain aktiivisiin ja harrastaviin koteihin, joissa ollaan kiinnostuneita rodunomaisista lajesta.
Toinen ihana asia on, että Dami ja Daisy peilattiin silmiltään terveiksi eilen, eli 21.12. Daisyllä tämä tarkoittaa pentuja ja Damilla sitä, että pra ei ole vielä iskenyt meidän ukkoomme:)<3 Tämä oli todella huojentava uutinen, kun Damille on tullut jo ikää aika paljon, niin pelko pra:n alkamisesta on ollut pinnassa. Damin pra-c-statuksesta tietoinen eläinlääkäri tutki silmät tarkasti ja totesi, ettei niissä ole kuin ikään liittyviä pieniä muutoksia, jotka eivät näkökykyyn vaikuta:)
Samalla Dami ja Daisy saivat rokotteet ja Daisyltä otettiin rabies vasta-aineet.
Paljoa ei ole täällä tapahtunut ja treenaaminenkin on ollut aika vähäistä. Välillä pieniä noutojuttuja, rullailmaisuharjoituksia ja pieniä tokojuttuja. Tokossa pitäisi nyt alkaa treenailemaan noita voittajaluokan liikkeitä. Mitään ei ole vielä oikeastaan aloitettu, joten siinä meillä onkin tekemistä ensi vuodelle. Vielä puuttuu yksi Avo1, ennen kuin siirrymme voittajaan.
Syksyllä kävimme muutamissa tokokokeissa, jotka menivät hieman vaihtelevasti. Pari huonompaa tulosta tuli ja ne taisivat johtua liian vähästä treenaamisesta (lue ei käytännössä ollenkaan) ja ohjaajan jännittämisestä. Tulipa taas todettua, että Daisy ei tarvitse liikkeiden välissä mitään motivointihommia...
Lopulta saimme onneksi pari ihan kivaa ykköstulosta. Laitan pisteet tuohon alle noista kaikista kokeista.
Onnistuneista kokeista tuo Lappeenrannan koe oli parempi vaikka pisteet olivat huonommat. Daisy teki ihanalla fiiliksellä koko kokeen läpi vaikka pari pientä virhettä sattuikin. Hollolan kokeessa Daisy kyllä teki, mutta monen tunnin odottelu ilman häkkiä jatkuvassa katsekontaktissa ja odotteluaikana treenattu likkeestä seisominen näkyivät suorituksessa. Seuraaminen ei ollut lähelläkään parasta, vaan Daisy odotti kokoajan jättökäskyä ja kerran se myös jäi seisomaan seuraamisliikkeen. Muutenkin Daisyn tekemisessä ei ollut sitä tavallista riemua vaikka napakasti tekikin.
Joku pieni ongelma meillä on kapulan kanssa. Treeneissä palautus on lähes poikkeuksetta suoraan eteen, mutta jo parissa kokeessa se on palautettu puoliksi sivulle ja puoliksi eteen. Todennäköistä tietenkin on, että minä pidän käsiäni kokeessa jotenkin eri tavalla kuin treeneissä.
Imatra 26.9.-10
Paikalla makaaminen: 8 (toisesta käskystä maahan)
Seuraaminen taluttimetta: 10 (tässä vaiheessa ohjaaja meni aivan punaiseksi ja sekaisin aplodeista ja alamäki alkoi)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 0
Luoksetulo: 7
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 5
Noutaminen: 9
Kauko-ohjaus: 0
Estehyppy: 6
Kokonaisvaikutus: 8
Pisteet: 113, Avo3
Tuomari totesi kokeen jälkeen koiran olevan todellinen helmi, mutta ohjaaja ei ole vielä oikein valmis kokeisiin...
Taipalsaari 19.9.-10
Paikalla makaaminen: 9 (toisesta käskystä maahan)
Seuraaminen taluttimetta: 9,5 (minun olisi pitänyt tehdä käännökset jyrkemmin)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5
Luoksetulo: 7
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 6
Noutaminen: 7
Kauko-ohjaus: 9,5
Estehyppy: 8
Kokonaisvaikutus: 7 (sähläsin kokoajan ja yritin leikittä Daisyä liikkeiden välillä, vaikka se ei olisi sit tarvinnut, koira oli aivan liekeissä, eikä enää keskittynyt tarpeeksi, kuten en minäkään..)
Pisteet: 144,5, Avo2
Lappeenranta 31.10.-10:
Paikalla makaaminen: 9 (haisteli tekonurmea)
Seuraaminen taluttimetta: 9,5 (törmäsin yhdessä kännöksessä Daisyyn)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10
Luoksetulo: 8
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9,5
Noutaminen: 9
Kauko-ohjaus: 9
Estehyppy: 8
Kokonaisvaikutus: 10
Pisteet: 180p. Avo1, sij. 2./7
Hollola 6.12.-10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen taluttimetta: 8,5 (jäi seisomaan ilman käskyä, piti kutsua seuraamaan)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5
Luoksetulo: 8
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10
Noutaminen: 8,5
Kauko-ohjaus: 10
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9
Pisteet: 184p. Avo1, sij. 2./29
Esteri on treenaillut tokoa ja se on ilmoitettu helmikuun tokokokeeseen, joka on sen ja Eijan ensimmäinen:) Esteri osallistuu myös keväällä peko-jälkikokeeseen. Peko-hakua on treenattu ja se menee vaihtelevasti, eteenpäin kuitenkin pääasiassa.
Laitetaan nyt ensin tähän alkuun Damin ja Daisyn tollershown arvostelut:
Dami:
"8v. Kookas, erinomainen tyyppi. Hyvän mallinen pää, jossa kiva ilme. Oikea kallon pituus ja sopiva otsapenger. Hyvät korvat. Kaula liittyy hyvin lapoihin. Suora olkavarsi. Hyvä runko. Erinomaiset takakulmaukset. Erinomainen luusto. Hyvät raajat ja käpälät. Kinnerahdas takaa, mutta sivulta liikkuu hyvin. Hyvä väri ja miellyttävä käytös."
Vet-EH, Vek1
Todella kiva arvostelu, mutta EH silti. Luokkavoitto ja kivoja aptus-tuotteita ja ruokaa kotiin:)
Daisy
"2,5 v. Erinomainen tyyppi ja koko. Voimakas, mutta silti hyvin feminiininen. Hyvänmallinen pää. Oikea otsapenger. Kaunis ilme. Hyvä kaula. Pysty olkavarsi. Riittävä rinnansyvyys. Sopivat takakulmaukset. Voimakas luusto. Erinomainen lihaskunto. Liikkuu kinnerahtaasti takaa, löysästi edestä. Sivulta erinomaisesti. Hyvä väri, mutta kesäkarvassa. Miellyttävä luonne"
Val-Eri
Dami & Milo parikehässä:
"Hyvärunkoiset 2 & 8 vuotiaat urokset. Molemmilla komeat päät ja ilmeet. Vahvat kaulat ja ylälinjat. Hyvät pitkät hännät. Erinomainen raajaluusto. Sopivat kulmaukset ja vahvat käpälät. Koirat liikkuvat hyvin yhdenmukaisesti. hyvät karvanlaadut, kauniit syvät värit.
Sitten sawo showhun.
Reissu alkoi jo keskiviikkona ja se suoritettiin asuntoautolla Damin ja Daisyn kera. Yövyin Inkeroisissa Marikan ja Karrin luona ja jatkoin aamulla Helsinkiin tapaamaan sukulaisia ja kavereita. Matka jatkui Lohjalle, josta noukin kyytiin Joannan, Milo-pojan ja Fiia-kultsun. lohjalta ajelimme Valkeakoskelle noutamaan Suvi-siskon, sekä Watti-sheltin. Samana iltana köröttelimme Kuopioon Sorsasalon raviradan asuntovaunualueeksi muutetulle parkkipaikalle, jossa vietimmekin mukavaa ja ahdasta eloa sunnuntaihin asti. Kiitos maailman parhaasta seurasta Suville ja Joannalle, Oli mahtava reissu taas kerran, vaikka helteet koettelivatkin. Kesän hittituote, Viilennysloimi, tuli ostettua jokaiselle koiralle ja niitä pidettiin koirien päällä aamusta iltaan kehiä lukuunottamatta. Hollolan nahkapajan valikoimista tuli taas ostettua hihnoja, tarpeeseen tai ei. Kojuja kierreltiin ja rahaa kului.
Itse näyttelyt menivät meidän porukalta todella kivasti. Watti-sheltti sijoittui kahtena päivänä pentuluokassa ja sai kivat arvostelut, sekä perjantaina kunniapalkinnon:)
Tolleriperheemme oli iskussa, tai tuomarit helteiden uuvuttamia. Perjantaina Milo sai Erin ja voitti ainoana avoimen luokan. Arvostelu oli kivaa luettavaa! Jes. Dami oli rop-veteraani ja sijoittui pu-kehässä neljänneksi! Tuomarin kommentilla "Näyttävä veteraaniuros. Heittämällä eri missä tahansa näyttelyssä" ..tietäisitpä totuuden Herra Teini:)
Bis-vetskukehässä kävimme aiheuttamassa yleistä hämminkiä ja myös poistuimme rivakasti
Daisy sai kesäkarvassaan Erin ja oli valioluokan toinen ja pn-kehän kolmas!
Lauantaina milo sai EH:n todella kivalla arvostelulla ja voitti ainoana luokkansa. Damia en ollut ilmoittanut ollenkaan ja Daisy sai Erin ja oli pn-kehässä neljäs.
Sunnuntaina kehä vilaht ohi alta aikayksikön tuomarin ollessa vauhdikkaalla tuulella. Uroksista kaikki taisivat saada Erin, mutta voi sitä riemua, kun Milo-poika sijoittui isänsä edelle pu-kehässä ollen kolmas ja saaden varasertin! Jes! Dami siis neljäs ja vsp-veteraani. Rop-vetsku ManU sijoittui upeasti bis-vetskukehässä kolmanneksi! Daisy sai Erin ja sijoittui upeasti kolmanneksi nartuista. narttuja oli sunnuntaina paljon, joten tuosta sijoituksesta olen erityisen ylpeä ja iloinen:)
Tässä arvosteluja:
Perjantai PekkaTeini.
Dami:
"keskikokoa kookkaampi 8v. Tiiviinä säilynyt, varmasti käyttäytyvä veteraani uros. Päässä erinomaiset linjat ja hieno ilme. Korvat kiinnittyvät ylös. Ylälinja säilyy liikkeessä. Raajoissa tasapainoiset kulmaukset. Tiiviit käpälät. Erinomainen turkki. Hieno väritys. Varma veteraanin käytös"
VET-ERI, Vek1, Rop-vet
varmasti käyttäytyvä veteraanini oli seisotettava grillin suuntaan, jotta esiintymisestä olisi tullut yhtään mitään.
Daisy:
keskikokoinen todella kaunispäinen. Mukavasti käyttäytyvä valionarttu. hyvät kuonon ja kallon linjat. pehmeä tollerin ilme. hyvä ylälinja. Vatsaviiva kohoaa hieman. polvikulmaa saisi olla enemmän. hyvä turkki. hyvä pitkä häntä. Mukava käytös
Val-eri, vak2, pn3
lauantai annukka paloheimo
Daisy:
hyvät mittasuhteet. karva saisi olla tänään parempi. kauniit värimerkit. Hyvä ilme, purenta ja luusto. Hyvä rintakehä. hieman löysä edestä. Olkavarsi ja polvikulma saisivat olla voimakkaammat.
val-eri, vak2, pn4
Sunnuntai jose Homem de Mello, Porugali
Dami:
correct head. nice expression. chest could be deeper. nice front. would have more powerful ribcage, nice topline, sufficient rear angulations. in movement covers aground, but is bit close behind.
vet-eri, vek1, vsp-vet
daisy:
nice head, deep chest, correct front, ribcage could be bit more powerful. correct topline, nice rear angulations. moves well, bit close behind
val-eri, vak2, pn3
Essi kävi jäljestämässä voi-0. aina ei voi onnistua. mutta tuomari sanoi, ettei ole ikinä nähnyt noin hyvin jäljestävää tolleria, se piristi päivää:)
Aivan ensimmäiseksi täytyy hehkuttaa! Eija ja Esteri kävivät tänään PH-Nuuskujen mejäkokeessa Hollolassa. Esteri jäljesti todella hienosti ja meni kuin juna jälkeä pitkin. Makuut oli kuulema merkannut hienosti ja katkoa rengastanut pitkään ja hartaasti kanalinnun lentoon lähdöstä huolimatta. Toinenkin kanalintu oli lähtenyt jäljen vierestä, mutta Esteri oli yhdestä kiellosta ja jälki-käskystä jatkanut matkaansa. Myös pari pienkonetta lensi matalalta yli, mutta nähtävästi lentokentän lähellä olevat agitreenit ovat tehneet tehtävänsä. Kerrankin tyttö näytti, kuinka se oikeasti osaa jäljestää, tätä on odotettu muutama vuosi. Olisiko taika sitten ollut monta viikkoa kestäneessä -joka päivä yksi erittäin lyhyt ja erilainen voi-jälki- ja sitten kuukauden tauko mistään jäljestyksestä. Upeaa ja ihanaa:)
Tollershowsta sen verran, että Joanna kävi hakemassa meiltä Lappeenrannasta Damin ja Daisyn ja ajeli Joensuuhun niiden kanssa. Dami oli saanut EH:n voittaen ainoana luokkansa, Milo sai myös EH:n ja Daisy Erin Todella olemattomassa karvassaan. Arvosteluja en ole vielä nähnyt, mutta nekin ilmestyvät tänne aikanaan. Parikilpailussa ei tällä kertaa tullut pystiä kotiin, mutta olihan se meillä jo kolme vuotta:)
Kiitos Joanna tuhannesti!
Kaikenlaista pientä on taas tapahtunut, joten kertaillaan nyt niitä.
Joanna ja Milo kävivät ennen juhannusta meillä tekemässä pienet harjoitustaipparit. Vesinoudoissa oli pieniä palautusongelmia ja ruudussa motivaation puutetta/paineistumista. Milo on kuulema kuitenkin toiminut välillä todella hienosti treeneissä ja eiköhän se siitä!:) Milosta on tullut niin miehen näköinen, ei meinaa isää ja poikaa erottaa toisistaan kuin naamasta. Katsotaan miten tollershown parikilpailussa käy tänä vuonna;)
Emmi & April, Jenni & Haiku ja Sari & Nemo kävivät meillä yökylässä. Ensimmäisenä oli vuorossa harjoitustaipparit. Haikulla on ilmennyt ongelma laukausten kanssa. Se on nähtävästi peräisin ensimmäisistä taippareista, jotka olivat Haikulle liian jännittävät. Haikulle ammuttiin vesinoutoihin todella hiljainen laukaus. Haiku meni selvästi siitä sekaisin, mutta pienen karkulenkin jälkeen toimintakyky kuitenkin palautui nopeasti ja molemmat lokit haettiin hienosti!
Ruudussa Haiku pisteli menemään aivan omiaan ja katseltiin siinä vain silmät selällään, että mitä ihmettä. Liekö johtunut aiemmasta laukauksesta vai mistä, mutta etsiminen ei kiinnostanut lainkaan. Jätimme siis suosiolla harjoituksen siihen.
Pupun Haiku jäljesti hyvin, mutta ei halunut koskea siihen. Myöhemmin kannustuksen avulla nosti ja toi.
Nemo oli todella rauhallinen laukausten aikana ja haki hienosti molemmat lokit. Ensimmäinen haettiin pienen kannustuksen avulla ja toinen laukauksen innoittamana ilman apuja. Ruudussa Nemo työskenteli todella kivan näköisesti. Ensimmäistä vaakkua se hieman katseli, mutta toi kuitenkin suht nopeasti. Sen jälkeen työskentely alkoi ja jätkä tiesi mitä teki:) Otteet olivat hieman pinnalliset, mutta oli mukavaa nähdä Nemolta tuollaista työskentelyä!
Nemokin jäljesti pupulle ongelmitta, mutta nosti pupua vasta kannustamisen jälkeen.
Aprililla on ollut vuoden taku treenaamisesta Emmin ollessa Australiassa, joten olin oikein positiivisesti yllättynyt kun tyttö teki vesinoudot laukaustenkin kanssa todella hienosti. Veneestä heitettyä lokkia piti käydä muutama kerta katsomassa ennen kuin uskalsi ottaa suuhun, mutta hyvin teki.
Ruudussa April ei ollut kovin kiinnostunut variksista. Yritti yhtä roikottaa siipisulista, mutta se jäikin siihen. Pupua April kantoi kannustuksen avulla.
Oli mukavaa nähdä pentuja ja vielä mukavampaa oli, kun koko koiraperhe tuli hyvin toimeen keskenään. Myös Dami ja Nemo.
Olen nähtävästi hullu. Ilmoitin Daisyn Joensuun nome-kokeeseen ja toisaalta toivon, että emme edes pääsisi sinne. Emme ole treenanneet lähes ollenkaan ja vain pari kertaa riistalla tänä kesänä. Otteet riistasta kuin riistasta ovat erittäin pinnalliset ja en ole edes varma muistaako tuo mitä hakuruudussa pitää tehdä. Vesiohjauksista puhumattakaan.
Pakko kai se on kuitenkin joskus kokeilla. Tietääpä sitten lähteekö enää uudelleen ollenkaan vai alkaako sitä treenaamaan tosissaan. Aika onnetonta tuo kuitenkin vielä on.
Käymme Daisyn kanssa agilityn jatkokurssia. Esteri on tauolla juoksujen takia. Hauskaa puuhaa ja onneksi meillä on ryhmässämme vain hiljaisia ja tottelevaisia koiria. Mukavaa ottaa jonkun lajin kanssa vähän rennommin alusta asti.
Tokoilut ovat nyt olleet aika vähissä, kuten muukin treenailu näiden helteiden takia. Muutamaan tokokokeeseen olen kuitenkin Daisyn ilmoittanut, joten kai sitä pitäisi alkaa harjoittelemaankin. Esterikin toivottavasti osallistuu syksyllä ensimmäisiin kokeisiinsa Eijan kanssa.
Tiedossa olevat näyttelyt ovat nyt tollershow (Dami, Daisy ja Esteri jos juoksut jatkuvat, jos loppuvat, suuntana mejäkoe) ja Kuopion KV:t Damin ja Daisyn kanssa.
Hävettää oikein viedä Daisyä mihinkään näyttelyyn. Se ei ikinä ole ollut karvattomampi, mutta otetaan nyt näyttelyt vain mukavina reissuina:)
Haiku ja Jenni tokoilivat eilen itselleen hienosti ensimmäisen Alo1-tuloksen. Pisteitä tuli 165 ja tuomarina toimi Hannele Pörsti. Seuraaminen oli vielä vähän tökkinyt, mutta muuten Haiku osasi jo kokeessa näyttää mitä kotona osataan;)
Keskisaaren tollereiden elämää, tempauksia ja tarinoita, sekä pienimuotoista kasvatusta.